Tarkkana kosmetiikkaostoksilla – Kiellettyä säilöntäainetta löytynee jatkossakin

Säilöntäaineena käytettävä metyyli-isotiatsolinoni on viime vuosien yleisin kosmetiikka-allergioiden aiheuttaja. Jopa niin yleinen, että ihotautilääkärit puhuvat suoranaisesta allergiaepidemiasta. Aine aiheuttaa useimmiten viivästyneen kosketusallergian, joka ilmenee iholla 6-24 tuntia altistumisesta. Oireita ovat paikallinen ihottuma, punoitus, kutina, hilseily ja vesikellot, jossain tapauksissa jopa hengitysoireet.

Metyyli-isotiatsolinoni ei aiheuta automaattisesti oireita jokaiselle, mutta sen välttäminen on tärkeää, sillä kerran herkistyttyään allergia on ikuinen. Uuteen reaktioon saattaa riittää hyvinkin pieni altistus. Allergia on kurja seuralainen, sillä altistusta saattaa olla vaikeaa välttää: kosmetiikkalainsäädännön vastaisesti ainetta saattaa silti löytyä tuotteesta, vaikka sitä ei ainesosaluettelossa mainittaisikaan. Historia on myös osoittanut, että vaikka tietty ainesosa pitkään väännön jälkeen kielletään, käytännössä sitä löytyy kaupan hyllyiltä vielä pitkään.

Tarkkana tarjouskosmetiikan kanssa

Metyyli-isotiatsolinonin haittavaikutukset eivät sinänsä ole mikään uusi paljastus. Aihe on kuitenkin sikäli ajankohtainen, että sen käyttökielto iholle jätettävissä tuotteissa astuu voimaan 12.2.2017, mistä johtuen jakelijat todennäköisesti haluavat kyseistä säilöntäainetta sisältävistä tuotteistaan innokkaasti eroon. Eli erityisesti alekosmetiikkaa shoppaillessa tarkistaisin ainesosalistan läpi, mikä tietysti on suositeltavaa muutenkin.

Metyyli-isotiatsolinonia saa myös edelleen käyttää poishuuhdeltavissa tuotteissa 0,01% enimmäispitoisuudella, vaikka EU:n kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea nimenomaan toteaa viimeisimmässä arviossaan (SCCS/1557/15), että sen “käyttö ei ole turvallista myöskään poishuuhdeltavissa kosmeettisissa valmisteissa enimmäispitoisuudella 0,01 %”. Oletettavasti myös näiden poishuuhdeltavien tuotteiden osalta käyttöä tullaan tulevaisuudessa rajoittamaan entisestään tai parhaassa tapauksessa kieltämään kokonaan.

Kosmetiikkatuotteissa metyyli-isotiatsolinonia käytetään säilöntäaineena mm. kasvovoiteissa, ripsiliimoissa, deodoranteissa, aurinkovoiteissa, suihkusaippuoissa, shampoissa ja kosteuspyyhkeissä. Lasten- tai apteekkituotteet eivät ole poikkeus: Tanskassa ainetta oli löytynyt vauvojen kosteuspyyhkeistä, Suomessa vastaavaa ei ole ainakaan uutisoitu.

Metyyli-isotiatsolinoni

Lisäksi ainetta käytetään yleisesti kodin puhdistusaineissa, kuten pesu,- tiski- ja huuhteluaineissa sekä sisämaaleissa. Omasta kodista ainetta löytyi ainakin johtavan merkin käsitiskiaineesta.

INCI-listalta aine löytyy nimellä Methylisothiazolinone (MI) tai Methylchloroisothiazolinone (MCI). Myös näiden yhdistelmää Methylchloroisothiazolinone/Methylisothiazolinone (MI-MCI)  käytetään. Seos on sallittu ainoastaan poishuudeltavissa kosmeettisissa valmisteissa enimmäispitoisuudella 0,0015 %.

Parabeeniojasta allikkoon

Jo 80-90 luvulla käytössä ollut juuri metyylikloori-isotiatsolinonista ja metyyli-isotiatsolinonista koostuva säilöntäaine Kathon CG aiheutti ärhäköitä allergioita, ja lopulta korvattiin nyttemmin hormonihäiriköiksi epäillyillä parabeeneilla. Parabeenikohun myötä valmistajat kaivoivat 2005 metyyli-isotiatsolinonin uudestaan naftaliinista ja jälleen allergiatilastoissa havaittiin selkeä piikki: ihotautilääkärien mukaan puhuttiin allergiaepidemiasta. Aineen haitat on siis tiedostettu jo vuosia, mutta byrokratian rattaat pyörivät tuskallisen hitaasti. Ihotautilääkäri Kristiina Aalto-Kortteen mielestä EU:n komissio toimii kosmetiikka-asioissa teollisuuden ehdoilla.

”Ihotautilääkärin näkökulmasta komissio kuuntelee pelkästään teollisuutta. Kaikki tehdään mahdollisimman hitaalla tavalla ja vain juuri ne asiat toteutetaan, jotka teollisuus suostuu itsekin tekemään ”, Aalto-Korte sanoo.

Tiedä mitä käytät

Kirjoituksen tarkoituksena ei ole pelotella tai hysterisoida. On hienoa, että vihdoinkin kiistattomasti haitalliseksi osoitettu aine kielletään, ja että meillä on olemassa kuluttajia suojelevia instansseja. Mutta niin tämä, kuin aiemmatkin tapaukset (esim. case PHMB, jonka lopputulemaa odotellaan vieläkin) osoittavat; muutokset lainsäädännössä tapahtuvat hitaasti ja vahvasti teollisuudenalan ehdoilla. Vielä pitempi matka on siihen, että haitalliset aineet olisivat oikeasti poissa kaupan hyllyiltä.

“On tärkeää tiedostaa se, että valvonnasta huolimatta, loppukädessä vastuu turvallisista valinnoista on ainoastaan meillä itsellämme.”

Itse vältän parhaani mukaan niin metyyli-isotiatsolinonia kuin monia muitakin arvelluttavia kemikaaleja (näistä lisää myöhemmin) ja suosittelen sitä ihan jokaiselle. Eritoten vauvojen ja lasten tuotteiden suhteen olisin erityisen tarkka, sillä lasten ohut iho on läpäisevämpi ja näin alttiimpi haitallisille aineille. Siksi valitsen niin omalle, jälkikasvun kuin asiakkaitenikin iholle ainoastaan valikoitua luonnonkosmetiikkaa.

Oletko sinä saanut tai epäilet saaneesi oireita metyyli-isotiatsolinonista tai muista kosmetiikan ainesosista?

Aiheesta muualla:

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa